Toissa sunnuntaina säätiedotus näytti koko päiväksi aurinkoa. Siispä pakkasimme eväät reppuun, pyysimme mukaan kaveripariskunnan koiransa kera ja nousimme Vallisaareen vievään laivaan.
![]()
![]()
Vallisaari oli retkikohdelistalla koko kesän ajan - en tiedä, kertooko enemmän viime aikojen kiireistä vai kesän säästä, että retken toteutus jäi viime tippaan. Vaan parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja saari oli todella kaunis myös näin syyskuussa!
Kiersimme kaikki polut ja kolusimme rakennuksista ne nurkat, joihin sai kurkkia - osa saaresta on edelleen suljettuna, koska entisen sotilaskohteen ympäristössä voi olla monenlaisia vaaranpaikkoja, ja merkityillä poluilla on syytä pysyä.
![]()
![]()
![]()
Näin syksyllä suuri osa saaren kahviloista oli suljettu. Sitä ennakoiden meillä oli tosiaan omat eväät mukana: papu-avokadotortillat upposivat retkeilyn jälkeen mainiosti myös kylminä, lisäksi oli teetä termarissa sekä jälkkäriksi yksi omena-pähkinämuffini per nuppi.
Positiivisesti yllättivät helppokulkuiset polut, hyvät opasteet, viihtyisät eväidensyöntipaikat ja useat, ilmaiset vessat. Saaren metsät ovat luonnontilaisuudessaan todella viehättäviä, ja luonnon valtaamat rapautuneet rakennelmat tarjosivat niin historian kuin scifi-dystopioiden ystävien mielikuvitukselle kutkuttavia yllykkeitä. Reittien varrella on jonkin verran opaskylttejä saaren historiasta, mutta minun mieleeni niitä olisi voinut olla enemmänkin. Mikäli kauniit syyssäät vielä jatkuvat, vielä huomenna ehtii vesibussin kyydillä Vallisaareen!
![]()
![]()
Vietimme saarella melko tarkkaan kolmisen tuntia. Kännykän askelmittariin kertyi päivän aikana lähes 12 kilometriä kävelyä. Kotiin päästyämme olo olikin oikein tervehenkisellä tavalla tuulettunut ja uupunut!
![]()
![]()
Vallisaari oli retkikohdelistalla koko kesän ajan - en tiedä, kertooko enemmän viime aikojen kiireistä vai kesän säästä, että retken toteutus jäi viime tippaan. Vaan parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja saari oli todella kaunis myös näin syyskuussa!
Kiersimme kaikki polut ja kolusimme rakennuksista ne nurkat, joihin sai kurkkia - osa saaresta on edelleen suljettuna, koska entisen sotilaskohteen ympäristössä voi olla monenlaisia vaaranpaikkoja, ja merkityillä poluilla on syytä pysyä.
Näin syksyllä suuri osa saaren kahviloista oli suljettu. Sitä ennakoiden meillä oli tosiaan omat eväät mukana: papu-avokadotortillat upposivat retkeilyn jälkeen mainiosti myös kylminä, lisäksi oli teetä termarissa sekä jälkkäriksi yksi omena-pähkinämuffini per nuppi.
Positiivisesti yllättivät helppokulkuiset polut, hyvät opasteet, viihtyisät eväidensyöntipaikat ja useat, ilmaiset vessat. Saaren metsät ovat luonnontilaisuudessaan todella viehättäviä, ja luonnon valtaamat rapautuneet rakennelmat tarjosivat niin historian kuin scifi-dystopioiden ystävien mielikuvitukselle kutkuttavia yllykkeitä. Reittien varrella on jonkin verran opaskylttejä saaren historiasta, mutta minun mieleeni niitä olisi voinut olla enemmänkin. Mikäli kauniit syyssäät vielä jatkuvat, vielä huomenna ehtii vesibussin kyydillä Vallisaareen!
Vietimme saarella melko tarkkaan kolmisen tuntia. Kännykän askelmittariin kertyi päivän aikana lähes 12 kilometriä kävelyä. Kotiin päästyämme olo olikin oikein tervehenkisellä tavalla tuulettunut ja uupunut!
