Nämä lapaset valmistuivat jo sopivasti pimeimpään vuodenaikaan ennen joulua, mutta en saanut kuvatuksi niitä kuin vasta nyt, kun kevätaurinko jo lämmittää ja lapasissa näkyy ahkeran käytön jälkiä.
Syksyn pimentyessä jouduin joukkohypen uhriksi, sillä neulontaryhmissä, blogeissa ja mainoksissa vilahteli heijastavaa lankaa. Muutenkin oli tarvetta pitkävartisille ja paksut sisäkäsineet vetäville talvilapasille neutraalissa värissä, mutta ah ja voi - siinä vaiheessa kun oikeasti olisin alkanut toteuttaa mielessä kajastelevaa projektia heijastavasta langasta, myytiin verkkokaupoissa ja lähi-Tokmannilla enää pelkkiä jämäkeriä, toisin sanoen kaikkein räikeimpiä värejä.
Lankaahan minulla toki oli varastoissa vaikka kuinka, mutta kun halusin heijastavaa! Ja mieluiten vielä villaista, jotta lapasista tulisi lämpimät. Hätä keinot keksii, ja päätin kokeilla, miten onnistuisi neuloa yhtä aikaa tavallisen villalangan kanssa ohutta heijastinlankaa. Olihan ylimääräisen lankarullan kanssa oma säätämisensä, mutta lopputuloksesta tuli minusta vallan toimiva ja mahdollisesti jopa parempi kuin valmiissa heijastavissa neulelangoissa. Bonuksena jämälankavarastot kuluivat, sillä näihin upposi Kalevala-peitosta yli jäänyttä harmaata seiskaveikkaa.
Minulla oli aloittaessani vahva visio myös lapasten mallista. Koska juuri mielikuvaani vastaavaa valmista ohjetta ei löytynyt, päädyin yhdistelemään erilaisia ohjeita jälleen kerran. Lapasten ranneosa on tehty näiden Drops Designin tossujen varren ohjeella. Napeiksi pääsivät kauan sitten ostetut matkamuistonapit, jotka eivät sopineetkaan siihen neuletakkiin, johon niitä alunperin olin aikonut. Tässä ne ovat tismalleen oikeilla paikoillaan.
Lapasosasta päädyin tekemään kaksivärisen ensinnäkin sen takia, että halusin säästää melko hintavaa heijastinlankaa ja neuloa sitä vain kädenselän puolelle, ja toisekseen siksi, että vaaleampaa harmaata näytti rannekeosien jälkeen olevan jäljellä enää sen verran pieni jämäkerä, ettei se riittäisi kumpaankin lapaseen. Jotta sain lapasista helposti tällä tavalla kaksiväriset, neuloin ne tasona tätä Novitan ohjetta seuraten. Tulipahan siis kokeiltua taas paljon kaikenlaista uutta, ja nämä olivatkin taas oikein kiva junapuuha muun muassa yhdellä joulukuisella Joensuun-matkalla.
Mitään huikeaa heijastuskykyä villalangan seassa kulkevilla säikeillä ei ole, eikä heijastinlankalapanen tosiaan korvaa oikeaa heijastinta. Mutta onpahan hiukan parempi mieli siinä kohdin, kun bussipysäkillä huitoessaan tajuaa kunnon heijastinnauhan unohtuneen taas kerran kotiin. Lapaset kun harvemmin unohtuvat näillä talvikylmillä yhtään mihinkään ainakaan minun jäisistä näpeistäni.
Muilla kokemusta heijastinlangoista?