Nyt on yksi homma keskeneräisten pinosta saatu valmiiksi! Kyseessä on tulevalle vauvalle ns. kantoliinasukat eli villaiset ylipolvensukat, jotka pitävät pienen jalkoja lämpimänä kantorepussa tai liinassa kanniskeltaessa. Ilmainen ohje niihin löytyy Kaksin kaunihimpi -blogista. Omassa toteutuksessani lankana oli Novitan Nalle. Villasukkien perustekniikan hallitsevalle ohje oli helppo ja selkeä seurata. Käyttökokemusta ei luonnollisesti näistäkään vielä ole tähän postaukseen kirjoitettavaksi, mutta kirjoittelen varmasti vauvankantamiskuulumisia sitten jossain kohtaa syksymmällä.
Meillä on siis haaveena, että mahasta lähiviikkoina ulos putkahtava tyyppi alkaisi viihtyä vaunujen lisäksi myös kantorepussa ja mahdollisesti liinassa. Kantaminen vaikuttaisi kätevältä tavalta kuljettaa pientä sekä kotosalla kotitöitä tehdessä että matkoilla ja kaupungilla.
Vaikka läheinen ystäväni onkin ns. liinahullu ja olen hänen kauniita kantoliinojaan päässyt ihastelemaan, etukäteissuunnitelmissa reppu vaikuttaisi enemmän meidän perheen jutulta. Siksi päädyttiinkin vauvankuljetusvälineistöä hankittaessa tekemään ihan kunnollinen investointi ja ostettiin uutena paljon kehuttu Tulan Free to grow -reppu. Nyt jättimahan kanssa reppua on hankala kokeilla päälle, mutta ensi tutkailujen perusteella käyttö vaikuttaa ihan mahdolliselta oppia ja kantorepun käytöstä innostuu toivottavasti myös vauvan isä.
Vähän villinä korttina hankin myös toisen kantovälineen, nimittäin trikooliinan, kun sellaisen käytettynä edullisesti löysin. Ajattelin, että se voisi olla mukava kotioloissa vauvan ensiviikkoina helpottamassa tilannetta, jos tyyppi tahtookin olla sylissä koko ajan. Liinailuohjeista lueskelin, että tällainen joustava trikooliina olisi aloittelijalle helpoin, koska sen voi sitoa valmiiksi päälle ja sitten vain pujottaa vauvan sisälle. Siksi päädyin tähän parilla kympillä löytyneeseen Tricot sleniin. Liinaekspertti-ystäväni tosin varoitteli, että trikooliina voi olla kovin kuuma, etenkin kun nyt ennustetaan kesän jatkuvan varsin lämpimänä.
Olen alustavasti siis hieman skeptinen tämän jälkimmäisen kantovälineen suhteen. Lisäksi liinan sidontojen testailu tällä harjoituskappaleella aiheutti sen verran epätoivoa, että en kyllä ainakaan täysihintaisena lähde ohuempaa liinaa toistaiseksi ostamaan, sillä todennäköisyys vähälle käytölle jäämiselle on aika suuri. Vaan voihan se vielä yllättää!
Hyvät perheelliset lukijani: Onko kantaminen tuttua? Parhaat vinkit jakoon!